Come Se Godesse A Salvarci

[KoiraNet]

Bruno eli Rane, Rauno, Brunssi, Talja, Brunberg, (turkin alasajon jälkeen Sametti-Seppo) ja monia muita lempinimiä omaava herra on perheemme ensimmäinen koira. Perheeseemme kuuluu myös kaksi alakouluikäistä lasta. Rane oli pentueen pienikokoisin uros ja ehkä myös hivenen muita arempi, mutta siitä huolimatta puri lujaa ja paljon. Myös pienestä pitäen ollut varsin perso ruoan perään. Pentuaikana housun lahkeet ja villasukat saivat kyytiä. Rane oppi sisäsiistiksi erittäin nopeasti. Toki oli kesä ja pentu oli helppo kuskata takapihalle aina leikin ja syömisen päätteeksi. Kovin kauaa ei tarvinnut räsymattoja pitää ja oikeat matot saivat palata nopealla aikataululla. Yllätyimme pennun älykkyydestä, sillä se oppi nopeasti minkä tahansa tempun ja käskyn. Pentukurssilla oppi temput ryhmän nopeimmin, jos rauhoittumista ja paikallaan oloa ei lasketa. Koulutus oli mukavaa, koska kehittyminen kävi nopeasti.  Rane löysi nopeasti paikkansa perheessämme ja oli jo pentuajan housuissa roikkumisesta lähtien erittäin lapsirakas.

Murrosiässä aloimme ensimmäistä kertaa katsella sopimuspapereista palautusoikeutta noin 9–10 kuukauden kohdalla, kun kaikki opitut asiat unohtuivat ja kuulo oli melko valikoiva. Rane päätti tuolloin lähteä muutaman kerran myös karkuteille. Tässä iässä tapahtui myös ainoat aineelliset vahingot, kun Rane suolisti perheen isän uuden tyynyn. Höyheniä olikin ympäriinsä, kun kotiin palasimme. Johdot ja muut Rane on jättänyt rauhaan, tosin pienimmän tyttäremme leikkihuone on eristetty koiraportilla, koska pehmolelut houkuttelisivat liiaksi (myös aikuisella iällä). Rauhoittuminen on täytynyt opettaa koiralle, mutta ymmärsi hyvin pian, että aamupäivisin olisi lepohetki, viemällä koira hetkeksi esim. toiseen huoneeseen. Nyt aikuisena osaa ottaa rennosti! Yksinolo-ongelmia ei ole ollut.

Aikuisena Ranesta on kasvanut mahtava kaveri ja perheenjäsen. Ääniarkuutta ei juuri ole ja raketit eivät aiheuta mitään reaktiota. Ei myöskään ukkonen tai lasten äkkinäiset äänet tai liikkeet. Autossa matkaaminen aloitettiin ensimmäisestä viikosta alkaen ja Rane onkin autossa aina rauhallinen ja lähinnä nukkuu pitkät matkat. Levillekin menimme autolla Tampereelta, eikä se aiheuttanut koiran suhteen mitään ongelmia. Naapurustossa on useampi narttukoira ja niiden juoksujen tärppipäivinä ruoka ei maistu ja yöllä saattaa vaeltaa, muuten Rane on oikein hyvä koira nukkumaan.

Ranea voi helposti pitää vapaana, ei lähde näin aikuisena kovin kauas lenkittäjästä ja tulee kutsusta luokse. Selvästi nauttii eniten, kun saa mennä vapaana ja haistella omaan tahtiin luonnon hajuja. Agilityn peruskurssi ja alkeiskurssit suoritimme Ranen kanssa ja se pärjäsi siellä oikein hyvin. Jatkokehitystä tarvitaan vielä korkeille esteille. Mukavin harrastus Ranen mielestä on ehdottomasti tryffelien kaivaminen ja siinä se on osoittautunut erinomaiseksi työkoiraksi! Viime syksynä jokaiselta lenkiltä löytyi tryffeleitä ja lenkeillä vierähtääkin helposti paljon aikaa, tryffelien kaivaminen on hyvin koukuttavaa. Näyttelyt tuntuvat myös olevan mieluisia Ranen mielestä.

Lenkeillä hihnassa vetämisessä on ollut haastetta, mutta pikkuhiljaa ajan kanssa se on ehkä vähentynyt. Joidenkin tiettyjen koirien ohitus voi olla ajoittain haastavaa, mutta namilla saa ohitukset sujumaan hyvin, kunhan taluttaja on hereillä. Hihnalenkeillä muutenkin tykkää nuohota ojat ja lammikot, joten vaikka karvaa ei lähde, kuraa kotiin tulee herran isoissa tassuissa. Pihassa ollessaan varoittaa ohi menevistä koirista, joka lienee onkin rodunomaista. Tätä tuntuu olevan vaikea kouluttaa pois, tosin joku taitava varmasti siinä onnistuisi. Vieraiden saapuminen kotiin ei jää huomaamatta, mutta ottaa vieraat vastaan iloisen vauhdikkaasti häntä heiluen. Leikit Ranella on useimmin rajuja vetoleikkejä, tosin suhteuttaa leikin vastaleikkijän mukaan ja lasten kanssa leikkii hippaleikkejä. Leluista paras on tuiki tavallinen patakinnas, etenkin silloin kun se on jonkun kädessä. Muista leluista ei niin välitä. Muiden koirien kanssa leikkii nätisti ja mielellään.

Mihinkään emme tätä koiraa vaihtaisi ja Rane onkin hyvin hellyydenkipeä ja tulee usein vierelle makoilemaan ja rapsutuksille. Persoonasta löytyy tosin myös draaman vivahteita. On maailman onnellisin, kun joku tulee kotiin, vaikka tämä olisikin käynyt vain roska-astialla.  Rane on lempeä, reipas ja luotettava koira!

-Henri Nieminen ja Heidi Jalanto-Nieminen