Luonne
Seran mielestä pienikin arjen tapahtuma voi
olla syy suureen riemuun. Harrastuskoirana Sera on taistelutahtoinen, sitkeä, keskittymiskykyinen ja sopivan miellyttämisenhaluinen. Sen kanssa on harrastettu pelastuskoiralajeja ja niiden vastapainoksi rauhallisempaa tokoa. Treeneissä Sera kestää hyvin toistoja, mikä helpottaa erityisesti tokon harrastamista. Treenipalkaksi Sera kelpuuttaa minkä tahansa lelun tai ruuan.
Sera on MH-luonnekuvattu 30.7.2010 Maaningalla. Tulokset löytyvät Uutisista sekä KoiraNet-jalostustietojärjestelmästä.
Vanhemmiten Seran luonne on tullut entistä leppoisammaksi ja läheisyydenkipeämmäksi ihmisten suhteen, mutta toisaalta tiukemmaksi ja valikoivammaksi muiden koirien suhteen. Se on alkanut vahtimaan omaa paikkaansa muilta koirilta eikä siedä uroskoirien tai pentujen lähentely-yrityksiä. Muutaman kerran Sera on napannut toista koiraa jopa hampaillaan, jos sen varoituksia ei ole noteerattu. Osittain tämä käytös voi olla seurausta kipeästä lonkasta, mikä saa sen varomaan kaikkea äkkinäistä ja toisaalta myös madaltaa aggressiokynnystä, mutta sanottakoon, ettei Sera ole koskaan aikuisiällä pitänyt äkkiliikkeisistä pentukoirista.
Sera kävi luonnetestissä lokakuussa 2011 ollessaan viiden ja puolen vuoden ikäinen. Tuomareina testissä toimivat Katri Leikola ja Irene Puputti. Sera osoitti monessa testin osiossa hyviä, harrastuskoiralle sopivia ominaisuuksia. Tässä testi videoituna:
Terveys
Ensimmäisen Come Se -pentueen piti syntyä Seralle, mutta ikävä
kyllä toisin kävi. Sera sai tuntematomasta syystä keskenmenon ja alkiot
sulivat kohtuun. Tästä muodostunut neste ei päässyt riittävän nopeasti
kohdusta luonnollista reittiä pois, joten ainoa turvallinen vaihtoehto
oli sterilointi. Seran ainoaksi pentueeksi jäi siis Mandaraban R-pentue
(s. 29.1.2009). Tässä pentueessa oli kuusi pentua (3u+3n). Kaikki pennut on lonkkakuvattu tuloksella A tai B, osa pennuista on myös kyynärkuvattu tuloksella 0/0. Kaikilla tutkituista pennuista on terveet silmät.
Sera on ollut perusterve koira ja useamman vuoden se vietti mukavan eläinlääkärivapaata elämää. Käyntejä kertyi vain rokotuksista, rutiinitutkimuksista ja parista pienestä tapaturmasta. Sitten onnemme kääntyi. Sera karkasi autosta maantielle marraskuussa 2010 ja auto töytäisi sitä täydestä vauhdista lantion alueelle. Suuremmilta vammoilta vältyttiin kuin ihmeen kaupalla, mutta myöhemmin iskun puoleinen lonkka alkoi oireilla. Vasen lonkka on keskivaikeasti nivelrikkoinen ja seuraamme tilannetta sekä lääkitsemme Seraa tarpeen mukaan.
Sera on kaikkiruokainen koira ja sillä on erittäin kestävä vatsa. Allergioita, tulehduskierteitä tai erikoisruokavalioita sillä ei ole koskaan ollut. Seralla on normaali leikkaava purenta ja ennen sterilointia sillä oli erittäin säännöllinen kahdeksan kuukauden juoksuväli.
Sera poistui luotamme aurinkoisena ja kauniina lokakuun päivänä ollessaan 7,5-vuotias. Se sai iltalenkin jälkeen voimakkaan kipukohtauksen, joka ei asettunut edes eläinlääkärin vastaanotolla voimakkailla suonensisäisillä kipulääkkeillä. Olimme vain puolta vuotta aiemmin joutuneet leikkauttamaan Seran vatsan suolitukoksen vuoksi ja jokaisella leikkauskerralla suoleen muodostuu kiinnikkeitä, jotka edesauttavat tukosten syntymistä. Kyseinen leikkaus oli Seralle toinen. Eutanasiapäätös osoittautui ruumiinavauksessa oikeaksi; Seralle oli ehtinyt kehittyä voimakas tulehdustila vatsaonteloon, sydämessä oli muutoksia ja samoin keuhkoissa. Serasta ei olisi enää saanut millään tomenpiteellä tervettä ja hyvinvoivaa koiraa. Ikävämme on suunnaton.
